Taide- ja kulttuuritoiminta vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutus on nimenomaan ennaltaehkäisevä, mutta toimii myös varsinaisten sairauksien kuntoutuksessa; tutkimustietoa on riittävästi. Taidetta ja kulttuuritoimintaa voi tehdä monella tavalla: tekemällä itse, osallistumalla tapahtumiin, seuraamalla, kuuntelemalla, vierailemalla ja niin edelleen.
Kulttuurihyvinvointi on luonnollinen osa kuntien palveluverkkoa ja se muodostuu monialaisesta toiminnasta. Vuoden 2019 kulttuuritoimintalaki säätää kulttuuripalvelut kuntien tehtäväksi.
Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Kunnat laativat myös kulttuurihyvinvointisuunnitelman.
Parantava ja terveyttä ylläpitävä vaikutus
Kulttuuri- ja taidetoiminta luo yhteisöllisyyttä, joka jo itsessään luo hyvinvointia. Osallisuus myös parantaa fyysistä hyvinvointia, sillä osallistuminen lisää esimerkiksi liikkumista ja terveellistä syömistä. Yhteenkuuluvuus lisääntyy ja sitä kautta myös sitoutuminen paranee. Taide- ja kulttuuritoiminta on myös kommunikaation väline.
Taide koskettaa erityisesti ihmisen tunne- ja kokemusmaailmaa. Eri taiteenlajit vaikuttavat ihmisissä eri tavalla. Taiteella ei voida mielenterveyden ongelmia ratkaista, mutta sillä voidaan vaikuttaa mielenterveyteen myönteisesti.
Nykyisin on jo itsestään selvää, että hoitolaitoksissa ja hoivakodeissa harrastetaan taide- ja kulttuuritoimintaa. Musiikki eri muodoissaan ja vaikkapa runot luovat valtavaa sosiaalista pääomaa, rauhoittavat ja lievittävät kipuja. Tanssi on taidetta, kulttuuria ja liikuntaa samanaikaisesti. Tanssin merkitystä hyvinvointiin on viime aikoina selvitetty myös aivotutkimuksessa.
Kaikukortilla saavutettavuutta
Erinomainen esimerkki taide- ja kulttuuritoiminnan saavuttamiseksi on Kaikukortti. Se on valtakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin tuote, joka on käytössä useissa kymmenissä kunnissa Suomessa. Kaikukortti mahdollistaa sellaisten asiakasryhmien osallisuuden taide- ja kulttuuritoimintaan ja urheilutapahtumiin, joiden osallistuminen muuten olisi mahdotonta pääsylippujen hankkimisen kustannusten takia.
Lappeenrannassa kaikukortti otettiin käyttöön vuonna 2018. Kaikukortilla saa maksutta pääsylipun tiettyihin kulttuuri- ja liikuntapaikkoihin. Kaikukortin luovuttamisesta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet ja järjestöt tiettyjen kriteerien mukaan. Lappeenrannassa ja Imatralla kaikukortti on käytössä muun muassa museoihin, kaupunginorkesterin konsertteihin, Teatteri Imatraan ja kesäteatteriin sekä sovitusti myös kansalaisopistoihin. Paikkakuntakohtaisia eroja palveluvalikossa, joihin kaikukortti hyväksytään, tietysti on. Huomattavaa on, että kaikukortilla voi ostaa maksuttomia pääsylippuja kaikkien paikkakuntien kaikukorttitapahtumiin.
Eniten kaikukorttia ovat käyttäneet työttömät, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaissairaat sekä mielenterveyskuntoutujat. Kynnys osallistua itse olisi liian korkea, mutta ryhmässä taide- ja kulttuuritoimintaan lähteminen on helpompaa. Samalla lisääntyy työhyvinvoinnin kokemus, koska yhteisökortilla työntekijät pääsevät asiakkaiden ja asiakasryhmien mukana kaikukorttitapahtumiin. Ohjaajan mukana sosiaalisia tilanteita aristelevat henkilöt pystyvät turvallisesti osallistumaan.
Kaikukortti on perusteltua kehittää maakunnalliseksi
Osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan on monikanavaista samaan aikaan: fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja käyttäytymiseen vaikuttavaa, olipa se sitten tanssia, valokuvausta tai muuta osallistavaa toiminta.
Vuodesta 2014 alkaen olen järjestänyt ja saanut olla mukana satojen erilaisten taide- ja kulttuuritapahtumien järjestelyissä kaikissa Eksoten alueen kunnissa. Tämä on lisännyt omaa tietoisuuttani kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä ihmisen kokonaishyvinvointiin.
Korona on viime vuosina estänyt ja rajoittanut taide- ja kulttuuritoiminnan harjoittamista. Moniin hoitolaitoksiin ei rajoitusten takia ole mahdollista päästä ja useat esitykset on peruutettu tai esityksiä siirretty vuosilla. Taide- ja kulttuuritoiminta on kuitenkin juurtumassa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin ja onnistuakseen toiminta tarvitsee yli toimialojen ylittäviä työntekijöitä ja vastuuhenkilöitä. Tällä hetkellä taide- ja kulttuuritoimintaa tuotetaan Arjen olohuoneen puitteissa.
Mikä taiteessa ja kulttuuritoiminnassa sitten viehättää? Vastaus on lyhyesti ja ytimekkäästi: kauneus!
Tuula Helén
kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Eksotessa
sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (ET)
PS. Kaikukortista saat lisätietoa Eksoten sivuilta: eksote.fi > Terveyspalvelut > Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen HYTE > Kaikukortti