Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tammi-kesäkuun talous ja toiminta toteutuivat ensimmäisen puolen vuoden aikana vakaasti. Koko vuoden ennuste on 2.8 miljoona euroa käyttösuunnitelmaa parempi, mutta kokonaisuudessaan taloustilanne on haastava tänä ja tulevina vuosina. 

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensimmäinen puoli vuotta on talouden ja toiminnan osalta toteutunut talousarvioon nähden kokonaisuutena vakaasti, vaikkakin talousarvion sisällä muutoksia on tapahtunut. Suurimmat talousarvioon nähden heikentävästi vaikuttaneet erät ovat olleet kansallisen nk. perälautapalkkaratkaisun vaikutukset (-3,2milj. euroa). Palkkaratkaisuvaikutus jatkuu loppuvuoden tulosta heikentävästi. Nettotoimintamenojen 3 milj. euron ylitykseen vaikuttaneita muita merkittäviä eriä ovat olleet etälääkäripalveluihin, laboratoriopalveluihin, hoitotarvikkeisiin ja palveluostoihin liittyvät erät. Taloutta vastaavasti on kohentanut toimintatuottojen talousarviota parempi kehitys, valtion rahoitukseen liittyvä 10,8milj. euron kertaerä ja henkilötyövuosien toteuman alitus. Puolen vuoden toteuman perusteella Etelä-Karjalan hyvinvointialueen alijäämän ennakoidaan jäävän talousarviota 2.8milj. euroa pienemmäksi, asettuen -30.5milj. euroon.

– Suurin syy nettotoimintamenojen ylitykseen kahden kvartaalin jälkeen on keväällä ratkenneen kansallisen palkkaratkaisun tuomat palkankorotukset 3,2 milj. euroa. Koko vuoden kustannusylitysten osalta näiden vaikutus tulee olemaan n. 5,4 milj. euroa, toteaa talousjohtaja Liisa Mänttäri Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta ja jatkaa:

­­– Näiden palkkaratkaisujen oletettiinkin tuovan lisäkustannuksia hyvinvointialueelle, mutta talousarviossa näitä ei ennakkoon voitu huomioida. Vaikutukset ovat merkittävät.

– Rekrytointihaasteiden vuoksi henkilötyövuodet ovat toteutuneet käyttösuunnitelmaa pienempinä, tasoittaen henkilöstökulujen ylitystä, joskin toiminnan kannalta epätoivotulla tavalla. Tästä syystä koko vuoden henkilöstökulujen ylitykseksi palkkaratkaisuista huolimatta ennakoidaan koko vuoden osalta vain 2,4 milj. euroa, kertoo Mänttäri.  

Toimintatuotot 36,5 milj. euroa toteutuivat 1,9 milj. euroa käyttösuunnitelmaa parempina ja koko vuoden osalta talousarviota positiivisemman budjettieron ennakoidaan toimintatuotoissa pysyvän n. 2 milj. euron tasolla.

Talousarvion mukaisesta koko vuoden sitovasta investointien rahankäytöstä (9,2 milj. euroa) toteutui kesäkuun loppuun mennessä 2,2 milj. euroa. Tämä lisäksi A-siiven peruskorjauksen vuodelle 2023 suunnitellusta rahankäytöstä (9,0 milj. euroa) on toteutunut 3,3 milj. euroa.

Palvelustrategia hyväksyttiin kesäkuussa

Hyvinvointialueen palvelustrategia hyväksyttiin aluevaltuuston kokouksessa 14.6.2023. Samassa yhteydessä vahvistettiin talousohjelman päälinjat ja talouden tasapainottamiseen tähtäävän uudistamisohjelman tarkemman tason valmistelu on aloitettu. Toimenpideohjelma ja strategiset mittarit valmistuvat syksyn 2023 aikana. Tästä johtuen hyvinvointialueen ensimmäisessä puolivuotisraportissa tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit pohjautuvat valmisteluvaiheen ja Eksoten aikaiseen strategiatyöhön. Nämä vaihtuvat jatkossa nykyistä strategiaa ja sen tavoitteita paremmin kuvaaviksi.

– Uudistamisohjelmaan on sidottu laajasti toiminnan, kumppanuuksien, palveluverkon, hankintojen ja johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyviä osioita, toteaa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.

– Kokonaisuutena voidaankin todeta, että Etelä-Karjalan hyvinvointialue on lähtenyt rohkeasti rakentamaan uudistumistaan järjestelmätasoisten muutoksien kautta, jatkaa Leskinen. Näemme, että sote-uudistuksen tavoitteisiin voidaan kestävällä tavalla päästä vain tällä lähestymistavalla. Helppoja integraation hallinnollisia tai teknisiä hedelmiä ei ole tällä alueella jäljellä, kun vapaaehtoinen sote-integraatio on jo aiemmin viety, varsin onnistuneesti, läpi. On huomattava, että nyt kaavaillut järjestelmätason muutokset näkyvät merkittävinä hyötyinä kuitenkin vasta vuosien, ei kuukausien mittaan.

Toiminta on käynnistynyt suunnitelmien mukaan

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella toiminta on ensimmäisen puolen vuoden aikana ollut lähtökohtaisesti vakiintunutta ja suunnitelmien mukaista. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen toiminnan määrä on hiljalleen palautumassa ennen koronaa toteutuneelle toiminnan tasolle, kasvaen edellisvuodesta noin 4 prosenttia.

Arjen tuen ja toimintakyvyn toimialueella ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikkoja on ennakoidusti jouduttu pitämään kiinni asetuksen mukaiseen henkilöstömitoitukseen ja henkilöstön saatavuuteen liittyen. Käytännössä asukaspaikkojen lasku on kuitenkin ollut odotettua vähäisempi keskimäärin noin 30–40 paikan suluilla. Arjen tuen ja toimintakyvyn toimialueella saavutettiin alkuvuodesta merkittävä askel, kun valtakunnallisestikin harvinainen nuorten päihdekuntoutusyksikkö aloitti toimintansa onnistuneesti ja selvästi kysyttynä palveluna.

Pelastustoimen toiminta on toteutunut pitkälti suunnitelmiensa mukaisesti.

Yhteisten palveluiden osalta erityisenä nostona puolivuotisraportissa on vuodenvaihteesta alkaneet ennakoimattomat vaikeudet uuden HR-järjestelmän käyttöönotossa. Tästä johtuen Meita Oy:n kanssa on kevään mittaan sovittu henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän vaihdoksesta ja tähän liittyvää uutta käyttöönottoprojektia päästään valmistelemaan kesäkauden jälkeen.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilanne kuuden kuukauden kohdalla toiminnan aloittamisestaan on vakaata ennusteisiinsa talouden ja toiminnan osalta. Tulevaisuus haastaa Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta erityisesti alijäämäisen lähtötilanteen talouden ja rahoitusmallin luoman investointi- ja innovaatioblokin vuoksi, mutta tarvittavia perustuksia muutoksille on lähdetty luomaan systemaattisesti.