Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on luoda hyvinvointialueelle asiakaslähtöiset ja saatavilla olevat palvelut siten, että palvelut pystytään myös talouden raameissa toteuttamaan.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli tänään keskiviikkona (21.2.2024) palveluverkkoa koskevia keskeisiä periaatteita.
− Takaamme jokaiseen kuntaan jatkossakin hyvinvointiaseman, joka tarjoaa kiireetöntä terveydenhuoltoa, suun terveydenhuoltoa, fysioterapiaa ja sosiaalihuollon palveluohjausta, hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sanoo.
Jatkossa maakunnassa olisi kaksi laajan palvelun hyvinvointiasemaa (Lappeenranta ja Imatra) ja lisäksi keskikokoisia ja perustason hyvinvointiasemia. Jälkimmäisten erona on ensisijaisesti kiireellisen ja kiireettömän hoidon palvelutarjonta. Palveluverkon periaatteissa ei nimetty kuntakohtaisia palveluita, mutta lähipalveluiden minimitaso on hyvinvointiasemien perustasona määritetty.
− Tällä linjauksella asetamme tavoitteen tarjota suunnitelmallisesti kiireellisen hoidon palveluita jatkossa siten, että vähintäänkin jokaisen kunnan naapurissa olisi jatkossa saatavilla lääkärin ja hoitajan kiireaikoja oman kunnan kiireettömän hoidon lisäksi. Ja mikään ei estä sitä, että pienessäkin kunnassa palveluita tarjotaan laajemmin tai kiireettömän hoidon lisäksi kiireellisestikin, jos esimerkiksi lääkäripula helpottuisi, Leskinen toteaa.
Myös digitaalisia ja liikkuvia palveluja kehitetään ja lisätään tulevaisuudessa, jotta ajasta ja paikasta riippumaton palvelutarjonta paranee.
− Tiedostamme lähipalveluiden tarpeellisuuden jatkossakin eikä näin ollen palveluiden kokonaisuutta olla heikentämässä, aluehallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen korostaa.
Säästöjä seinistä
Se mistä tavoitellut taloudelliset hyödyt saadaan kasaan, kohdentuu lähinnä seiniin.
Jokaisesta kunnasta tarkastellaan tilat. Mikäli tilat ovat ylimitoitetut tai toiminnallisesti heikot, kunnan alueella olevia hyvinvointialueen palveluita tiivistetään tai siirretään.
− Ideaalia ja tilatehokasta olisi, että EKHVAn palvelut olisivat kunnissa mahdollisimman usein yhdessä osoitteessa, Sally Leskinen täydentää.
Vuoteen 2026 mennessä on sopeuttamisohjelman mukaisesti tarkoitus säästää 2,77 miljoonaa euroa vuokrissa. Vuoteen 2030 mennessä vuokrakuluista tulisi karsia arviolta neljännes nykytilanteesta. Nyt hyvinvointialue maksaa vuosittain vuokria noin 30 miljoonaa euroa.
Palvelutason keskeisistä periaatteista käytiin aluehallituksessa keskustelua. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Seuraavaksi asia menee aluevaltuuston päätettäväksi 5.3.
Lue tarkemmin palveluverkon linjauksista.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
Anneli Kiljunen, aluehallituksen puheenjohtaja, [email protected], p. 050 511 3123
