Ensimmäisissä aluevaaleissa aluevaltuustoomme valittu Anneli Kiljunen aloitti aluehallituksen puheenjohtajana lähes kaksi vuotta sitten. Istuimme hetkeksi alas juttelemaan tästä työstä ja ajankohtaisista asioista.
Miten sote-asiat ovat ylipäätään tulleet lähelle sydäntäsi?
– Olen nuoruudestani lähtien tykännyt tehdä töitä ihmisten parissa. Ensimmäisen kerran sosiaali- ja terveyspalveluiden pariin päädyin toimiessani ratsastuksen opettajana Hubertus-seurassa. Tuolloin kentän reunalla kävi usein vammaisia nuoria ja aikuisia katsomassa ratsastustunteja. He olivat erittäin kiinnostuneita hevosista ja lopulta pidin heille myös ratsastustunteja. Heidän kanssaan työskentely oli mukavaa ja haastoi myös minua perehtymään vammaisten ihmisten elämään ja vammaisratsastukseen, Tämän seurauksena tein myös harjoittelunjaksoja kehitysvammaisten päivähuoltolassa Linnoituksessa, Etelä-Saimaan invalidien lomakodissa sekä lopulta pidemmän työjakson myös Lastenlinnassa. Pidin työstäni ja tästä sain myös kimmokkeen alalle. Opintojen jälkeen toimin Lappeenrannassa sosiaalityöntekijänä eri asiakokonaisuuksien parissa, kuten vanhustenhuollossa, lastensuojelussa, toimeentulotuessa, Rauhan sairaalassa, mielenterveystoimistossa ja lopulta myös johtavana sosiaalityöntekijänä, joka toi paremman kokonaiskäsityksen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Laki hyvinvointialueesta määrittelee aluehallituksen puheenjohtajan työksi johtaa poliittista yhteistyötä, jota aluehallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Tämän lisäksi hyvinvointialueemme hallintosääntö lisää toimenkuvaan velvoitteen vuoropuhelusta poliittisten ryhmien kanssa sekä hyvinvointialueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Millaiseksi aluehallituksen puheenjohtajan työnkuva on tämän pohjalta muodostunut?
– Lainsäädäntö ja hallintosääntö antavat työlle raamit. Kiteytettynä johdan poliittista keskustelua, siihen liittyvää poliittista valmistelua ja päätöksentekoa. Jotta tässä onnistuttaisiin mahdollisimman hyvin, olemme halunneet kehittää yhdessä poliittisia päätöksentekoprosesseja entistäkin paremmaksi. Tavoitteena on kehittää hyvä ja luottamuksellinen vuoropuhelukulttuuri ja toimintamalli. On syntynyt ns. pojo-malli eli poliittisen johtamisen ja päätöksenteon työskentelymalli, jonka äärellä tapaamme säännöllisesti eri kokoonpanoilla.
– Koen olevani enemmän poliittisia näkemyksiä kokoava ja yhdistävä poliittinen päätöksentekijä. Tavoitteenani on, että päätöksenteko on avointa ja rakentavasti keskustelevaa yli puoluerajojen. Tärkeää on myös, että hallituksen ja valtuuston roolit ovat selkeät. Kaikkien mukanaolevien tulee ymmärtää päätöksenteon tasot ja miten valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa voi olla mukana. Tavoitteena on aluevaltuutettujen osallisuuden vahvistaminen, ja että jokaisen oma rooli ja tehtävä luottamushenkilönä kirkastuu.
Anneli toteaakin tyytyväisenä, että poliittinen yhteistyö onkin sujunut monella tapaa paremmin kuin monilla muilla hyvinvointialueilla. Siitä suuri kiitos kuulu jokaiselle luottamushenkilölle.
Kansanedustajan työssään tutuksi tullut Anneli on helposti lähestyttävä ja häneen otetaan yhteyttä hyvin erilaisissa asioissa. Osa yhteydenotoista liittyy saatuun kohteluun tai hoitoihin, jos asiat eivät jostain syystä ole menneet kuten on toivottu. Palautetta tulee niin toreilla, kaupoissa kuin lenkilläkin. Anneli kertoo saavansa entistä enemmän hyvää palautetta Ekhvan palveluista ja ystävällisestä kohtelusta.
Ihmiset haluavat, että lähettäisin myös kiitokset henkilöstölle. Toivon, että se välittyy myös tämän haastattelun myötä. Kiitollisuus ja onnistumiset hyvästä hoidosta ja palveluista ovat myös vahvistaneet luottamusta Ekhvaan.
– Myös hyvinvointialueen työntekijät ja yksiköt ottavat yhteyttä. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että sisäiset toimintaprosessit ja työyhteisön kulttuuri on avointa ja kannustavaa, jotta jokainen työntekijä meillä uskaltaa ja saa oman äänensä kuulluksi ja näin voi myös kehittää itseään ja työyhteisöään, toivoo Anneli
Millaisia onnistumisia olet kokenut tässä työssäsi?
– Nautin tästä työstä. Koen olevani kotona. Kaikki ihmiset ovat täällä niin ystävällisiä, jonka takia koen olevani osa Ekhvan joukkuetta. Jokainen meillä työssä oleva ihminen, työntekijä on minulle tärkeä. Asioita ja onnistumisia ei voi omata itselleen, mutta iloitsen yleisestä muutoksesta, jota teemme kaikki yhdessä henkilöstön aseman ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Olemme kaikki sitoutuneet siihen, että henkilöstö on meidän tärkein kehittämisen painopistealue. Entistä parempi toimintakulttuuri, jossa henkilöstön edustajat ovat mukana kehittämistyössä ja positiivisen avoimen ilmanpiirin luominen, se näkyy ja sitä kiitetään – se ilahduttaa.
– Tämä kaikki näkyy myös siinä, kuinka Ekhva on onnistunut valtakunnallisissa arvioinneissa olemalla Suomen kärkeä ja edelläkävijä. Tämä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa, olen siitä valtavan iloinen ja ylpeä. Yhteys henkilöstöön, työsuojeluun ja luottamusmiehiin on ollut hyvä. Viimeisin uusi käänne sairaalaverkon kaatumisesta ilahduttaa valtavasti, jossa Sallylla ja hänen joukkueen tekemisellä oli suuri merkitys. Poliittista päätöksenteko- ja keskustelukulttuuria on viety hyvin eteenpäin, nämä kaikki tukevat osaltaan yhteisiä tavoitteitamme henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi ja Ekhvan itsenäisyyden säilyttämiseksi, summaa Anneli tyytyväisenä.
Oman hyvinvoinnin parantamiseksi Anneli otti talvella kaverikseen sileäkarvaisen noutajan, Jaden. Neljä kuukautta vanha Jade on välillä mukana myös toimistopäivinä. Vilkas ja puuhaa vaativa koira vetää pakosti pois työasioiden parista.
Mikä asia on yllättänyt hyvinvointialueen alkutaipaleella?
– Kyllä valtion vahva ohjaus ja vaatimukset ovat yllättäneet. Meillä ei ole myöskään yhteistä tilannekuvaa hyvinvointialueiden tilanteesta, joka on perustavanlaatuinen ongelma valtion ja hyvinvointialueiden välillä.
– Henkilökohtaisesti olisin toivonut rakentavampaa vuoropuhelua ja luottamusta valtion ja hyvinvointialueen välillä. Vaatimukset talouden tasapainotuksen ja aikataulun suhteen ovat kohtuuttomia ja liian kireitä. Toivoisin, että valtio kuuntelisi ja luottaisi hyvinvointialueen viesteihin ja siihen, että hyvinvointialueet pyrkivät onnistumaan työssään parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkuvasti tiukkenevat kriteerit ja määrittelyt ovat tehneet tästä työstä raskasta. Tästä syystä olen huolissani, miten tätä työtä tekevä henkilöstö jaksaa, sekä miten johto jaksaa toteuttaa kaikki valtion vaatimat toimenpiteet. Myös asukkaiden todellinen palvelutarve ja palveluiden järjestämiseen vaadittavat palveluiden sisällöt, henkilöstötarve ja näihin tarvittava rahoitus näkemyksemme poikkeavat toisistaan. Moni asia jää valtiolta yleiseen toiveeseen, mutta arjen ja hoidon vastuu kannetaan hyvinvointialueella.
– Viimeisin ja tulevaisuuden kannalta järkyttävin esitys oli sairaalaverkkouudistus, jolle ei sellaisenaan löytynyt todellisia perusteita. Ekhvan tekemä hyvä ja perusteellinen selvitys osoitti sen, että sairaalaverkko esitys ei tuonut säästöjä, vaan se olisi tullut valtiolle kalliimmaksi, se ei ratkaissut myöskään henkilöstöpulaa eikä parantanut perustason palveluita. Nämä olivat kuitenkin perusteluina muutokselle. Onneksi kehysneuvotteluissa tästä esityksestä luovuttiin.
Miten vaikea on tehdä päätöksiä tilanteessa, jossa taloutta pitää suitsia kovalla kädellä?
– Talouden sopeuttaminen on ongelmallista, valtion tiukan budjettivaatimusten takia. Ekhvan operatiivinen johto ja hallitus joutuvat noudattamaan ohjeistusta virkavastuulla. Olemme kuitenkin yhdessä kaikki sitoutuneet Ekhvan strategiaan, joka on kunnianhimoinen. Samalla pyrimme saavuttamaan valtion määrittämät sopeutustoimet rikkomatta kuitenkaan ihmisten sosiaalisia perusoikeuksia.
– Pitää muistaa, että hyvinvointialuetta sitoo kansalaisille määritellyt perusoikeudet ja lainsäädännön velvoitteet. Näistä emme voi poiketa, mutta jos valtio määrittää talouden näin, niin valtio joutuu määrittelemään myös ihmisten palvelut ja perusoikeudet uudelleen. Tätä ei voi jättää hyvinvointialueen vastuulle.
– Kaikkein tärkeimpänä asiana haluan kiittää joka ainutta työntekijäämme. Omassa työssäni yritän tehdä osuuteni mahdollisimman hyvin ja kuunnella sekä tukea teitä ja antaa suuren kiitokset. Teillä jokaisella on erittäin tärkeä rooli ja tehtävä eteläkarjalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ja turvallisuuden parissa. Nämä palvelut ovat ihmisten elämän kannalta tärkeitä, olennaisia asioista, miten me autamme ihmisiä erilaisissa, joskus hyvin ainutlaatuisessakin, tärkeässä arjen ja elämän tilanteissa. Kyse on elämästä.
Kiitos Anneli haastattelusta!
Lisätietoja:
Anneli Kiljunen, aluehallituksen puheenjohtaja, puh. 050 511 3123, [email protected]
