Eläinavusteinen toiminta tuottaa ihmisille paitsi terveysvaikutuksia, myös paljon iloa, hyvää mieltä ja parantaa elämänlaatua. Kotihoidossa asia on tiedostettu ja kaksi kotihoitokoiraa käy kotihoidon asiakkaita ilahduttamassa.
Anu Halonen työskentelee yhteyssairaanhoitajana Rakuunamäen kotihoidon toimipisteellä ja opiskelee työn ohessa eläinavusteista valmennusta. Anun koira Nepe on aloittanut työnsä ikäihmisten kanssa aivan pienenä pentuna. Hanna Kannel työskentelee kotihoidon resurssipoolin sairaanhoitajana ja opiskelee parhaillaan eläintenhoidon ammattitutkintoa, jonka yksi osaamisala on eläinavusteinen työskentely. Hannan koira Nala on suorittanut Smart Dog-testin sekä työhön soveltuvuuskokeen. Nala aloitti työuransa yhdeksän viikon ikäisenä nuorisopsykiatrisella osastolla Lappeenrannassa ja on tehnyt töitä Hannan kanssa siitä asti – työpiste on vaihtunut omistajan mukana välillä.
Nala on pian 3-vuotias kultainen noutaja, joka lähtee aina perjantaisin töihin kotihoidon toimipisteisiin ja asiakkaiden luokse omistajansa Hannan kanssa.
Kokemukset kotihoitokoirien kanssa työskentelystä ovat ainoastaan positiivisia, sillä koirilla on rauhoittava ja mieltä kohottava vaikutus ihmisiin. Hannan mukaan koira on aina se odotetuin vieras ja kertoo esimerkin:
– Omainen tuli luoksemme ja huudahti: Kato tuota hymyä, kyllä sen näkee naamasta! Koko aamu on niin kovasti odotettu, että pääsee Nalan kanssa ulkoilemaan.
Nepe on puolitoistavuotias beauceron. Viime kesästä lähtien Nepe on ollut kotihoitokäynneillä aina mahdollisuuksien mukaan omistajansa Anun kanssa. Anu ottaa Nepen ennen kaikkea asiakkaiden kanssa ulkoiluun mukaan.
Koira houkuttelee myös sellaiset kotihoidon asiakkaat ulos, jotka eivät muutoin suostu mielellään ulos lähtemään. Siinä samalla jutellaan kuulumisia ja asiakkaat mielellään kertovat omia kokemuksiaan ja muistelevat omia eläimiään menneisyydestä.
Koirat kohottavat hetkessä asiakkaiden mielialaa. Osa asiakkaista on kotihoitokoirien seurassa aivan erilaisia kuin ilman koiraa tehtävällä kotikäynnillä.
– Joidenkin asiakkaiden kiukku ja ärtymys häviää – ei korotetakaan ääntä – vaan ollaan hyväntuulisia ja iloisia koiran tullessa käymään.
Opintojensa alussa Hanna ja Anu pohtivat, että kotihoitokoiran tulisi osata kaikkea mahdollista, erilaisia temppujakin. Kokemus on osoittanut, että tärkeintä on koiran kotiin tuleminen tai ulkoiluun osallistuminen – että koiraa voi rapsuttaa ja sille voi jutella kaikessa rauhassa.
Kuvassa Nala on tervehtimässä omassa kodissaan saattohoidossa ollutta naista, jonka viimeisenä toiveena oli nähdä koira.
Anu ja Hanna ovat tyytyväisiä, että heidän esihenkilönsä ovat mahdollistaneet koirien hyödyntämisen hoitotyössä. Nala ja Nepe ovat odotettuja työkavereita myös toimipisteille:
– Työ kotihoidossa on useimmiten kiireistä. Kun koira tulee toimistolle, laskee stressitaso helpommin ja työntekijät ovat iloisempia, kertoo Anu.
Mitä kotihoitokoira tekee?
Eläinavusteinen toiminta tuottaa ikääntyneille paitsi terveysvaikutuksia, myös paljon iloa, hyvää mieltä ja parantaa elämänlaatua. Ennen kuin koira menee asiakkaan kotiin, tehdään alkukartoitus ja asiakasta valmistellaan etukäteen vierailuun. Jos asiakkaalla on esimerkiksi muistisairautta, niin hänelle näytetään ensin kuvaa koirasta ja kerrotaan koirasta ennakkoon. Paljon käydään asiakkailla, joilla on itsellään ollut koiria. Keskustelut siirtyvät asiakkaan omaan eläimeen, kokemuksiin ja muistoihin.
Lisätietoja:
Anu Halonen, sairaanhoitaja, kotihoito Lappeenranta pohjoinen, puh. 040 553 8094, [email protected]
Hanna Kannel, sairaanhoitaja, kotihoidon resurssipooli, puh. 040 523 0506, [email protected]
