Synnytysosasto C1

Synnytyksen jälkeen äiti ja vauva siirtyvät osastollemme C1. Meillä vauvat ovat vierihoidossa. Se tarkoittaa sitä, että vauvat saavat olla äitinsä luona ympäri vuorokauden. Osastolla on 1–2 hengen huoneita, joista suurimmassa osassa on huonekohtaiset wc- ja suihkutilat. Perhehuoneessa isäkin voi yöpyä ja osallistua aktiivisesti vauvan hoitoon.​

Osastolla teet omahoitajasi kanssa hoitosuunnitelman, jossa mielipiteesi ja toiveesi hoidosta otetaan huomioon. Kätilöt ja lastenhoitajat ohjaavat perhettä vauvan hoidossa ja imetyksessä​ tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on mahdollistaa hyvä alku imetykselle​ synnytyssairaalassa ja tukea imetyksen jatkumista. Kehitämme osastojemme hoitokäytäntöjä perhelähtöisempään suuntaan VVM-koulutusmallin (Vanhemmat Vahvasti Mukaan) mukaisesti havainnoimalla vauvoja erilaisissa hoitotilanteissa. 

Tavanomainen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen on 1–4 vrk. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan. Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen jälkeen vauvaa käytetään tarkastuksessa osastollamme. Vanhempien luvalla vastasyntyneestä otetaan ennen kotiutumista verikoe synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontaa varten. 
Jos vauva tarvitsee erityistarkkailua lastenosastolla G4, äidillä on myös mahdollisuus yöpyä lähellä vauvaansa ja näin osallistua pienokaisensa hoitoon.

Lääkärimme toimii lääketieteellisen hoidon asiantuntijana. Koko henkilökuntamme on tukenasi sairaalassaoloaikana. Tavoitteenamme on antaa sinulle ja vauvallesi turvallista ja yksilöllistä hoitoa, ja kaikissa hoitotoimissa tähtäämme sinun ja lapsesi hyvinvointiin.​​

Nämä ohjeet tarkoitettu sekä isälle että äidille. Ohjeiden tarkoituksena on jakaa tietoa ja rohkaista vanhempia keskustelemaan keskenään synnytyksen jälkeisistä asioista.

Kotiutuminen sairaalasta

Sairaalasta lähtee uuden Suomen kansalaisen synnyttyä automaattisesti tieto maistraattiin, josta parin arkipäivän kuluttua ilmoitetaan sairaalalle vauvan henkilötunnus. Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka äidillä on lapsen syntymän hetkellä. Nimiasioista voit kysellä lisää maistraatista.

Sairaalamaksuista lähetetään lasku kotiin.

Kela korvaa omavastuuosuuden ylittävältä osalta kaikille synnyttäjille meno- ja paluumatkan sairaalaan synnytyksen yhteydessä (oma auto, taksi). Matkakorvaustodistuksen saat halutessasi. Pyydä kuitenkin taksinkuljettajalta maksutosite.

Ota kotiuduttuasi yhteys oman neuvolasi terveydenhoitajaan sopiaksesi kotikäynnistä. Vauvasi on kahden viikon ikäiseksi äitiysneuvolan kirjoissa, ja seuranta siirtyy sen jälkeen lastenneuvolan puolelle. Tiedot synnytyksestä ja vauvasta lähetetään sairaalasta suoraan neuvolaasi. Saat neuvolakorttisi mukaan lähtiessäsi sairaalasta, ja kotiisi postitetaan erillinen neuvolakortin liite. Synnyttäjän jälkitarkastus tapahtuu neuvolassa n. 8 viikon kuluttua synnytyksestä, terveydenhoitaja sopii kanssasi ajan.

Terveydenhoito kotona

Puhtaus

Pese kädet huolellisesti ja usein, ainakin jokaisen WC-käynnin jälkeen. Kotona pesuaineeksi riittää tavallinen saippua. Pyydä myös vauvaa käsitteleviä vieraita pesemään kätensä. Ammekylpyä ja uimista ei suositella jälkivuodon aikana, mutta saunoa voit vapaasti vointisi mukaan. Rintojen pesuksi riittää suihku 1—2 kertaa vuorokaudessa.

Jälkivuoto

Jälkivuotosi voi kestää n. 6—8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Vuoto vähenee vähitellen muuttuen vaaleaksi. Jos jälkivuoto muuttuu verisemmäksi ja runsastuu, tai jos se muuttuu pahanhajuiseksi, ota yhteys lääkäriin. Kyseessä voi olla tulehdus. Älä käytä tamponeja jälkivuodon aikana.

Ompeleet

Ompeleet sulavat itsestään 4—6 viikon kuluttua synnytyksestä. Haavan suihkuttelu ja ilmakylvyt jatkuvat kotona samoin kuin sairaalassa ollessasi. Tarpeen mukaan voit ottaa kipuun samaa särkylääkettä jota olet saanut sairaalassakin. Jos haava kipeytyy kovasti, ota yhteys neuvolaan. Välilihan episiotomiahaava ja/tai mahdollinen repeämä paranee noin neljässä viikossa.

Kuukautiset ja ehkäisy

Ensimmäiset kuukautiset alkavat yksilöllisesti n. 6 viikon – 10 kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja kierto voi aluksi olla epäsäännöllinen. Ensimmäiset kuukautiset voivat myös olla tavallista runsaammat.

Uusi raskaus on mahdollinen myös imetyksen aikana, ja jo ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista. Ehkäisymenetelmistä voit keskustella sairaalassa kätilön tai neuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa.

Parisuhde ja seksuaalisuus

Seksuaalielämä muuttuu vauvan synnyttyä. Äidistä oma vartalo voi tuntua vieraalta, ja hormonitoiminta ohjaa huomiota kumppanin sijasta vauvaan. Avoin keskustelu ajatuksista ja toiveista auttaa ymmärtämään kumppania. Myös seksuaalisuuden näkeminen laajasti (toisen kunnioittaminen ja hyväksyminen, läheisyys, hellyys) on avuksi. Ajan kuluessa raskaus ja synnytys kuitenkin vahvistavat ja rikastuttavat naiseutta ja seksuaalielämää.

Yhdyntä voi tapahtua kun olet itse siihen valmis. Voit tuntea haluttomuutta synnytyksen jälkeen esim. hormonitoiminnan muutoksista johtuen. Limakalvot kuivuvat, ja apuna voi käyttää apteekista tai kaupasta saatavaa liukastusvoidetta tai tavallista perusvoidetta. Emättimesi voi myös tuntua tavallista löysemmältä. Lähes jokainen synnyttäjä tuntee yhdyntäkipuja vielä 2—3 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Kondomi on erittäin hyvä ehkäisymenetelmä imetyksen aikana, ja sen käyttö on perusteltua synnytyksen jälkeen myös tulehdusten välttämiseksi.

Yhteisen ajan löytäminen ja parisuhteen hoitaminen ovat tärkeitä. Äiti tarvitsee omaa aikaa, jolloin hän pystyy toteuttamaan niitä asioita josta hän nauttii ja saa voimia. Tällöin isälläkin on mahdollisuus tutustua omaan lapseensa ja luoda henkilökohtainen isä-lapsisuhde. Vauvan hoidon jakaminen auttaa molempia vanhemmuuteen kasvamisessa.

Lepo ja liikunta

Vauvan syntymän jälkeen sinun kannattaa muuttaa vuorokausirytmisi vauvan tarpeita vastaavaksi. Päivä kuluu yllättävän nopeasti vauvan kanssa. Pyydä tarvittaessa apua kodinhoitoasioissa, sillä vauvasi on nyt sinulle tärkein. Yösyötöt aiheuttavat unen katkonaisuutta. Kun olet väsynyt, ota päiväunet mahdollisuuksien mukaan silloin kun vauvasikin nukkuu. Älä anna vieraiden rasittaa perhettäsi liikaa. Nuhaisia ja sairaita vieraita voit pyytää ystävällisesti siirtämään vierailuaan oman ja vauvasi terveyden vuoksi. Vauvaa ei tarvitse herättää seurustelemaan vieraiden kanssa!

Lihaskunto

Harrasta liikuntaa ja ulkoilua vointisi mukaan. Liikunta on tärkeää verenkierron ja lihasten joustavuuden palautumiselle, esim. kävely on hyvä liikuntamuoto heti synnytyksen jälkeen. Liikunnan avulla edistät myös suolen ja rakon toimintaa. Vältä kuitenkin raskasta nostamista ja äkillisiä ponnisteluja jälkitarkastukseen asti.

Raskauden aikana venyneet ja heikentyneet vatsalihakset sekä huono ryhti voivat aiheuttaa selän väsymistä ja/tai kipeytymistä. Vauvan hoito ja imettäminen huonossa asennossa aiheuttavat niska- ja hartialihaksiston jännitystä. Huomioi siis erilaiset imetysasennot ja varmista, ettet jännitä hartioitasi, tai että selkäsi ei ole huonossa asennossa lasta hoitaessasi.

Synnytyksen jälkeen monilla on ongelmana jalkojen väsyminen ja turpoaminen, johon auttaa jalkojen nostaminen hetkeksi ylöspäin. Myös tukisukkahousuja voi koettaa. Jos kotikonstit eivät auta, ota yhteyttä terveydenhoitajaasi.

Lantionpohjan lihasten harjoittelu synnytyksen jälkeen

Lantioon kohdistuva pitkäaikainen paine, kuten raskaus ja hormonaaliset muutokset, heikentävät lantionpohjan lihasten voimaa. Tästä johtuen saattaa esiintyä virtsankarkailua varsinkin ponnistusten yhteydessä, esim. aivastaessa, nostaessa ja juostessa. Harjoittelemalla voidaan palauttaa lantionpohjan lihasten toimintaa ja lihasvoimaa toimintahäiriöiden välttämiseksi.

Voit aloittaa lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitukset synnytyksen jälkeisenä päivänä. Supista kevyesti peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea pitäen muut lihakset mahdollisimman rentoina. Tee 2-3 toistoa useita kertoja päivässä. Etsi supistusta eri asennoissa, esimerkiksi makuuasennosta on helppo aloittaa harjoitukset.

Opittuasi tunnistamaan lantionpohjan lihakset, voit aloittaa lihaskuntoharjoittelun. Supista lantionpohjan lihakset mahdollisimman voimakkaasti ja nopeasti 5-10 toistoa kolme kertaa päivässä. Jatka näin 6-8 viikkoa.

Sen jälkeen voit tehdä kestävyysharjoituksia. Supista lantionpohjan lihaksia, pidä supistus 10:een laskien ja rentouta lihakset 20:een laskien. Toista supistusta 5-10 kertaa, kaksi kertaa päivässä.

Tee edellä mainittuja harjoituksia päivittäisten toimintojen yhteydessä. Muista supistaa lantionpohjan lihaksia varsinkin rasitus- ja ponnistustilanteissa.

Tarvittaessa voit varata ajan fysioterapiaan: Fysioterapia- ja toimintaterapiapalvelut, ajanvaraus puh. 05 352 6000, ma-pe klo 7.30-16. Sähköinen ajanvaraus: www.asiointi.eksote.fi.

Ravinto

Ravinnon merkitys korostuu imetyksen aikana. Syö monipuolisesti valkuais-, kivennäis- ja vitamiinipitoista ravintoa (esim. marjat, hedelmät, vihannekset, maitotuotteet, kananmuna, liha, maksa, veriruoat).

Juo runsaasti: imetys ja hikoilu lisäävät nesteenkulutusta. Janojuomaksi käy vesi, vähän natriumia sisältävä kivennäis-vesi tai mieto vähäsokerinen mehu. Vältä piristäviä lisäaineita sisältäviä energiajuomia.

Raskauden ja imetyksen aikana kalsiumin tarve on suurentunut. Käytä mahdollisimman paljon vähärasvaisia maitotuotteita: maitoa, piimää, viiliä, jogurttia, juustoja, jäätelöä ym. Jos et voi käyttää maitotaloustuotteita, on kalsiumtablettien käyttö välttämätöntä.

Lääkkeet ja nautintoaineet

Tarvitessasi voit ottaa kipuun samaa särkylääkettä, jota olet saanut sairaalassakin. Antibiootit eivät yleensä ole este imetykselle, mutta varmista tämä vielä reseptin antaneelta lääkäriltä.

Alkoholinkäyttöä ei suositella imetyksen aikana. Turvallista alkoholimäärää imetyksen aikana ei ole. Älä kuitenkaan imetä heti alkoholin nauttimisen jälkeen. Jos tiedossasi on kuitenkin yksittäinen tilaisuus, jossa haluaisit juoda esim. pari lasillista viiniä, imetystä ei silti kannata lopettaa: ennen alkoholin juomista voit lypsää rintasi tyhjiksi ja antaa tämän lypsetyn maidon vauvalle. Niin kauan kuin veressäsi on alkoholia, on sitä myös rintamaidossa. Älä hoida vauvaa päihtyneenä.

Myöskään tupakointia ei suositella imetyksen aikana, koska tupakan haitalliset aineet imeytyvät äidinmaitoon. Mikäli lopettaminen ei onnistu, olisi tupakointi hyvä ajoittaa imetyksen jälkeen, jotta vauva välttyisi korkeilta nikotiinimääriltä. Vauvan läheisyydessä ei saa tupakoida, koska savuisessa ilmassa oleva lapsi saa tupakan haitallisia aineita hengityksen kautta.

Synnytyksen jälkeinen mielialan vaihtelu

Lapsen syntymä on aina suuri muutos koko perheelle, ja tunne-elämän kriisejä voi esiintyä äidin lisäksi isällä ja sisaruksilla. Tunteet vauvan syntymän jälkeen ovat hyvin yksilöllisiä, eikä äiti ehkä heti ensi minuuteista lähtien tunne huikaisevaa onnentunnetta äitiydestään. Isä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, koska hormonitoiminta ohjaa äidin huomiota vauvaan. Väärinkäsityksiä voi syntyä, koska isän hormonitoiminta ei muutu samalla tavalla. Isä voi ihmetellä sitä, miten oma tuttu puoliso tuntuu hetkittäin aivan vieraalta ihmiseltä. Sisarukset voivat kokea mustasukkaisuutta uuden tulokkaan viedessä paljon vanhempien aikaa. Omista tunteista kannattaa perheessä puhua. Vauvanhoito voi tuntua rankalta ja viedä suurimman osan päivästä. Kun vähitellen kuntoudut ja vauva löytää säännöllisemmän päivärytmin, saat itsekin lisää voimia. Samalla ajatukset ja tunteetkin tasoittuvat.

Synnytyksenjälkeistä itkuisuutta, mielialan vaihteluja, päänsärkyä, ärtyisyyttä, väsymystä ja lievää masennusta 3—5 päivän kuluttua synnytyksestä pidetään normaalina ilmiönä (”baby blues”). Sitä esiintyy yli puolella synnyttäneistä äideistä. Oireet häviävät parin viikon kuluessa. Oireet johtuvat esim. hormonitasapainon muutoksista. Perheelläsi voi olla vaikeuksia ymmärtää mielialanvaihdoksiasi, mutta keskustelu kumppanisi kanssa auttaa. Sinun on tarkoituskin olla herkkä, jotta voit vastata vauvasi tarpeisiin.

Varsinainen synnytyksenjälkeinen masennus ei ole nopeasti ohimenevä. 10—15 prosentilla synnyttäneistä ilmaantuu synnytyksenjälkeistä masennusta kolmen kuukauden kuluessa synnytyksestä, mutta sairastumisriski on suuri vielä vuodenkin kuluttua. Synnytyksenjälkeistä masennusta pitää tutkia ja hoitaa, koska pitkittyessään se vaarantaa koko perheen psyykkisen hyvinvoinnin. Siksi on tärkeää ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa synnytyksen jälkeinen stressi. Ota siis rohkeasti yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai muuhun henkilöön, joka voi auttaa tilanteessa.

Baby bluesin oireet:

• itkuisuus
• mielialanvaihtelut
• päänsärky
• ärtyisyys
• väsymys
• lievä masennus

Masennuksen oireet:

• unihäiriöt
• kyvyttömyys nauttia elämästä
• keskittymiskyvyttömyys
• riittämättömyyden tunne
• kohtuuton pelko ja huoli lapsesta
• vaikeudet nauttia äitiydestä ja/tai lapsesta

Isyys

Monet isät kertovat, että tunne isyydestä kehittyy omaa tahtiaan. Lapsesta on voinut muodostua raskauden aikana jokin mielikuva, joka ei sitten vastaakaan todellisuutta. Lapsi voi tuntua vieraalta, eikä olekaan suloinen pikku nukke, vaan uusi vieras ihminen, johon on tutustuttava. Vauva vaatii myös jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Yllätyksenä voi myös tulla se, ettei äiti ehdi tai jaksa tehdä juuri muuta kuin hoitaa vauvaa. Alkuaikoina yhteisen ajan puute, univelka ja seksin väheneminen ovat vauvaperheen arkipäivää.

Isän kannattaisi osallistua vauvan hoitoon heti alusta lähtien äidin kanssa. Näin isä voi välttyä kokemasta itsensä ulkopuoliseksi. Isä on lapselle hyvin tärkeä, ja vauva kiintyy isäänsä samoin kuin äitiinsä. Äidin olisikin hyvä muistaa, ettei omi vauvaa itselleen, vaan auttaa isää luomaan läheisen suhteen vauvaan jo heti ensihetkistä alkaen. Isä voi ottaa tehtäväkseen esim. vaipanvaihdon tai vauvan kylvetyksen, ja niin luoda henkilökohtaista suhdetta vauvaan ja jakaa hoitovastuuta äidin kanssa. Näin isyyden tunne voimistuu vähitellen. Myös osallistuminen kotitöiden hoitamiseen säästää äidin voimia.

Isät ovat kertoneet saaneensa tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta miehiltä. Jos tuttavapiirissä on tällainen mahdollisuus, sitä kannattaa käyttää hyväksi. Myös neuvolan terveydenhoitajan kanssa voi aina tarpeen mukaan keskustella. Samoin parisuhteessa voidaan välttyä monilta väärinkäsityksiltä, jos molemmat kertovat puolisolleen ajatuksistaan ja tunteistaan.

Vaikka isyyden alkutaival voi tuntua rankaltakin, se on samalla myös erittäin palkitsevaa aikaa. Lapsen kehityksen seuraaminen ja isyyden tunteen vahvistuminen ovat ainutlaatuisia kokemuksia. Vanhemmuus muuttaa parisuhdetta: aikaisempien miehen ja naisen roolien lisäksi kehittyy isän ja äidin rooli. Tämä rikastuttaa parisuhdetta.

Jos olet yksinhuoltaja, sinun on hyvä muistaa, että yksi turvallinen aikuinen perheessä riittää mainiosti turvaamaan lapsen kehityksen. Tietenkin vauvalla olisi hyvä olla aikuiskontakteja myös ydinperheen ulkopuolella (sukulaiset, tuttavat).

Imetys ja rintojen hoito

Imetyksen hyödyt äidille

Tutkimukset osoittavat, että imettäneiden naisten riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään on pienempi kuin niiden naisten, jotka eivät ole imettäneet. Imettävän naisen vartalo palautuu nopeammin entisiin mittoihinsa, eikä kuukautiskiertokaan käynnisty uudelleen yhtä nopeasti. Imettäminen on myös edullista ja ympäristöystävällistä. Imettäminen ei rumenna rintoja. Rinnat muuttavat muotoaan raskausaikana, eivät imettämisen vuoksi. Imettäminen tukee myös äidin kiintymystä lapseen. Riski sairastua vaihdevuosi-iän jälkeen verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, hyperlipidemiaan sekä sydän- ja verisuonisairauksiin on alempi kuin ei-imettäneillä äideillä. Imetys lisää myös naisen perusenergian kulutusta.

Imetyksen hyödyt vauvalle

Tutkimusten mukaan imetys vähentää infektiosairauksia: korvatulehduksia, hengitystie- ja suolistotulehduksia sekä ripulia. lapsille kehittyy myös vähemmän kroonisia sairauksia: nuoruus- ja aikuistyypin diabetesta, allergioita ja atopiaa, reumaa, keliakiaa, Crohnin tautia ja MS-tautia. Sairauksia ei voida kokonaan ehkäistä imetyksen avulla, mutta taudin puhkeaminen siirtyy myöhemmäksi ja taudinkuva saattaa lieventyä imetyksen ansiosta. Imetys suojaa kohtalaisesti kätkytkuolemalta. Lapsen riski ylipainoisuuteen myöhemmällä iällä myös vähenee. Rintamaito on aivojen rakentumisen ja keskushermoston kehityksen kannalta tärkeää.

Imetys

Imetä lapsen oman rytmin mukaan. Välillä lapsesi syö tiheämmin säädelläkseen maidon tuloa kasvutarvettansa vastaavaksi. Yösyötöt ovat tärkeitä maitomäärän kasvattamiseksi. Kokeile erilaisia imetysasentoja säästääksesi rinnanpäitäsi. Huomioi hyvä imetysasento: ehkäiset näin lihasjännitystä ja -kipua. Jos mahdollista, imetä lastasi vähintään kuuden kuukauden ikäiseksi. Aluksi vauvan rytmi voi olla hyvinkin epäsäännöllinen (katso liite ”Vauvan kello”). Lapsen kasvaessa rytmi kuitenkin säännöllistyy. Vähitellen opit tunnistamaan sen, milloin lapsellasi on nälkä, koska aina vauvan itku ei ole merkki nälästä.

Lisäravinto

Rintaruokinnan aikana vauvasi ei tarvitse lisänesteitä lämpimälläkään säällä, vaan rintamaito riittää vauvan janon tyydyttämiseksi. Imetä tiheämmin!

Keskustele lisäruoan antamisesta lapsellesi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Jos vauvasi tarvitsee lisäruokaa, muista kiehauttaa pullot ja tutit (n. 5 min). Ethän käytä tuttia omassa suussasi! Näin ennaltaehkäiset kariesta aiheuttavan bakteerin siirtymisen lapsen suuhun.

Imetysongelmia ja ratkaisuja

Rinnanpäiden rikkoutuminen

Imetyksen käynnistyessä rinnanpäät voivat punoittaa ja aristaa ja niissä voi olla jopa rakkuloita tai pieniä haavaumia. Nännejä voi hoitaa levittämällä imetyksen jälkeen maitopisaran nännin suojaksi tai käyttämällä rinnanpäiden hoitoon tarkoitettuja voiteita. Niitä ei tarvitse pestä pois ennen seuraavaa imetystä. Jos rinnanpää rikkoutuu, hoitona ovat suihkuttelu imetyksen jälkeen ja kuivaaminen esim. puhtaalla talouspaperilla. Ilmakylvyt ja puhtaat liivinsuojat on syytä muistaa. Huono imuote voi olla syynä rinnanpäiden kipeytymiseen ja rikkoutumiseen.

Rintojen pakkautuminen

Rinnat saattavat pakkautua muutama vuorokausi synnytyksestä maidonnousun myötä. Ensimmäisenä vuorokautena aloitetut tiheät imetykset ja oikea imetys-tekniikka ehkäisevät oireita. Rinnat ovat punoittavat, turvonneet ja kivuliaat, ja äiti voi tuntea vilunväristyksiä.  Hoitona on rinnan tyhjennys joko imettämällä
(yli 8 kertaa/vrk) tai lypsämällä. Lämmin suihku tai lämmin kääre auttaa oksitosiinirefleksin käynnistymistä ja siten rinnan tyhjentymistä. Sitä auttaa myös rinnan kevyt hieronta.  Imetyksen tai lypsämisen jälkeen viileät kääreet voivat helpottaa kuumotuksen tunnetta.

Tiehyttukos

Tiehyttukos on useimmiten vain toisessa rinnassa ja tietyssä kohdassa. Rintaan voi tälle kohdalle tulla punoittava, aristava alue, missä voi tuntua selvästi kova kohta eli tukos maitotiehyessä. Äidille voi nousta lämpöä ja tulla päänsärkyä sekä lihaskipua. Hoitona on rinnan tehokas tyhjentäminen tiheillä imetyksillä, tarvittaessa lypsäen.

Rintatulehdus

Rintatulehdukseen oireena on voimakas kipu, paikallinen punoitus ja päänsärky. Rinnassa tuntuu paakku, lämpö nousee äkillisesti ja korkealle. Ota yhteys neuvolaan/lääkäriin. Hoidoksi tarvitaan useimmiten antibiootteja.

Äidinmaidon käsittelyohjeita

Lypsäminen

Ennen lypsyä kädet pestään huolellisesti. Rintojen pesuun riittää lämmin vesi. Lypsämisen voi suorittaa joko käsin tai käsi- tai sähköpumpulla. Lypsäminen on aiheellista seuraavissa erityistilanteissa:

• maidonerityksen käynnistäminen
• lapsi syntyy keskosena eikä jaksa imeä rintaa
• äiti ja lapsi joutuvat tilapäisesti erilleen
• rinnanpäät kipeytyvät pahasti, haavautuvat, tai rinnat tulehtuvat
• maitotiehyet ovat tukkeutuneet
• maidoneritystä halutaan lisätä
• rinnat ovat kovin täydet ennen imetystä.

Lypsyvälineet huuhdellaan lypsyn jälkeen haalealla vedellä. Käsi- ja sähköpumpusta irrotetaan kaikki irtoavat osat erilleen ja pestään huolellisesti astianpesuaineella sekä kuivataan. Kerran päivässä välineitä keitetään (5 min) väljässä vedessä.

Maidon säilytys

Hyvin jäähdytetty maito säilyy jääkaapissa (+5°C) vuorokauden, huoneenlämmössä 6 tuntia.

Tarvittaessa maito pakastetaan vuorokauden sisällä. Jäähdytetty maito kaadetaan pakastusrasiaan tai -pussiin. Jos lypsyerät ovat pieniä, voi saman päivän maidot pakastaa samaan astiaan. Maito säilyy pakastimessa (-15°C) tai kylmemmässä) kolme kuukautta.

Pakastettu maito sulatetaan huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Äidinmaitoa ei saa sulattaa eikä lämmittää mikroaaltouunissa, koska maidosta häviää tärkeitä ravintoaineita, jos sitä kuumennetaan liikaa. Sulatetun maidon ulkonäkö ja tuoksu poikkeavat jonkin verran tuoreesta maidosta, mutta se on silti ravintoarvoltaan moitteetonta. Sulatettu maito säilyy jääkaapissa vuorokauden ajan, ja se lämmitetään vesihauteessa juuri ennen syöttämistä. Maidon voi lämmittää vain kerran. Maitoa ei saa pakastaa uudelleen.

Vauvan hoito

Navan hoito ja napatynkä

Kotiin lähtiessä vauvalla on usein napatynkä jäljellä. Navan päivittäinen hoito jatkuu kuten sairaalassa. Anna sen kuivua ja irrota rauhassa. Irrotessaan se voi erittää vähän verta ja/tai tuoksahtaa – tällöin napa tulisi puhdistaa pumpulipuikolla ja antiseptisellä liuoksella. Napatyngän irtoamispäivänä vauvaa ei kylvetetä. Kuivaa aina pesun jälkeen napa huolellisesti pumpulipuikolla.

Ihon hoito

Vauva kylvetetään pelkällä vedellä 1—2 kertaa viikossa. Vauvan iho on herkkä – kuivaa vauvan iho kylvyn jälkeen. Ilmakylvyt kuuluvat myös vauvan hoitoon.

Ulosteet

Vastasyntyneen ensimmäiset ulosteet ovat mustanvihreätä ns. lapsenpihkaa. Vähitellen ne muuttuvat keltaisemmiksi ja voidemaisiksi, usein ryynimäisiksi. Jos lapsi voi hyvin ja paino nousee, ei tarvitse olla huolissaan vaikka ulosteen määrä ja laatu vaihtelee. Pelkästään rintamaidolla ruokittu vauva voi ulostaa useita kertoja päivässä tai vain kerran viikossa.

Ilmavaivat

Ilmavaivat kuuluvat vauvan elämään ensimmäisten kuukausien aikana. Kaikki syömäsi ruoka vaikuttaa äidinmaitoosi, joten on syytä ottaa huomioon se, mitä lapsesi sietää.

Periaatteessa voit syödä kaikkea, mutta jos lapsellasi on ilmavaivoja tai ripulia, voit miettiä mikä syömässäsi ruoassa voisi olla siihen syynä, ja välttää sitä jatkossa. Jos syöt antibiootteja, se saattaa myös tehdä ilmavaivoja vauvallesi. Mikäli vauvallasi on ilmavaivoja, pyri röyhtäyttämään vauva heti syötön jälkeen.

Ulkoilu

Aloita vauvan ulkoiluttaminen säästä riippuen talvella n. 2 viikon, lämpimänä aikana n. 1 viikon vanhana. Lisää aikaa 15—20 minuuttia päivässä 2—3 tuntiin saakka. Älä pidä vastasyntynyttä auringossa tai tuulessa ja viimassa.

Tutin käyttö

Heti lapsen synnyttyä tutin käyttöä ei suositella, koska se voi vaikuttaa lapsen imemisen opettelua.

Perhehuone on ensisijaisesti tarkoitettu ensisynnyttäjäperheille, mutta osaston
paikkatilanteen mukaan perhehuone voidaan järjestää myös
uudelleensynnyttäjäperheille.

Kaikki huoneemme ovat tarvittaessa muutettavissa perhehuoneiksi. Perhehuonetta ei
voi varata etukäteen. Perheen ilmoittaessa halukkuudestaan yöpyä perhehuoneessa,
osaston henkilökunta tekee päätöksen senhetkisen huonetilanteen mukaan. Osaston
ruuhkatilanteessa on mahdollista, että perhehuone joudutaan muuttamaan tavalliseksi
potilashuoneeksi ja puoliso/tukihenkilö joutuu lähtemään kotiin.

Perhehuoneen tarkoitus on, että puoliso/tukihenkilö on äidin apuna ja tukena.
Vanhemmat voivat yhdessä hoitaa ja tutustua rauhassa vauvaan ympäri vuorokauden.
Perhettä ohjataan ja kannustetaan aktiivisuuteen sekä omatoimisuuteen.
Puoliso/tukihenkilö osallistuu vastasyntyneen hoitoon vuorokauden ympäri ja auttaa
äitiä esim. ruoan haussa. Kätilömme neuvoo ja ohjaa perheen tarpeiden mukaan.
Pikaiset käynnit esimerkiksi kotona sallitaan.

Äiti ja vastasyntynyt saavat vaatetuksen ja lääkityksen osastolta. Puolison/tukihenkilön
tulee tuoda oma vaatetus sekä henkilökohtaiset lääkkeet kotoa.
Vauvan isovanhemmat voivat vierailla klo 18–19, joko perhehuoneessa tai osaston
yleisissä tiloissa. Vauvan sisarukset ovat tervetulleita klo 9-21. Muita vieraita emme voi ottaa vastaan.

Perhehuoneen vuorokausimaksu koostuu äidin normaalista vuorokausimaksusta sekä puolison/tukihenkilön osuudesta, joka sisältää ruokailun ja yöpymisen. Myös tulo- ja lähtöpäivä ovat maksullisia. Perhehuone laskutetaan synnyttäjän sairaalalaskun yhteydessä. Perhehuonelasku kerryttää maksukattoa 14.6.23 alkaen.

Perhehuone-esite

Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontaa suositellaan kaikille vastasyntyneille vauvoille. Seulonnan tarkoituksena on tunnistaa vakavia synnynnäisiä sairauksia, joihin on olemassa hoito. Arviolta yhdellä kolmestatuhannesta vauvasta on jokin seulonnalla löydettävissä oleva sairaus. Aineenvaihduntasairautta sairastavat lapset ovat syntyessään usein oireettomia. Seulonnan avulla voidaan tunnistaa lapsen sairaus, jolloin tarvittava hoito ehditään aloittaa ajoissa.​​

Vieraile vain terveenä!

Suosittelemme kirurgisen suu-nenäsuojaimen käyttämistä.

Käytä käsihuuhdetta sairaalaan, osastolle ja potilashuoneeseen tullessasi ja sieltä poistuessasi.

Vierailut vain potilashuoneessa tai ulkona – ei käytävällä, yleisissä tiloissa tai kanttiinissa.

Oma perhe voi vierailla synnytysosastolla klo 9-21, isovanhemmat klo 18-19. Ei muita vierailijoita.